Kevätpörriäiset

Vappu! Toukokuu! Kevät! Apua!  Mihin tämä aika meneekään…

Huhtikuu oli meillä toiminnan aikaa.  Otson kanssa ollaan kuljettu tutustumassa rallytokoon ja harjoiteltu alokasluokan kylttejä.  Yllättävänkin hauskaa on ollut ja Otso-herra on ollut tosi touhukas ja täysillä mukana. Aikaisemmista tokoiluista on ollut kovasti hyötyä, vaikka liikkeet ovatkin uusia. On vaatinut totuttelua, että kuviot eivät ala ja pääty perusasentoon, vaan niihin lähdetään monesti suoraan liikkeestä. Kurssi päättyi huhtikuun lopussa, mutta jossain muodossa rallya on jatkettava!

Ettan kanssa ollaan opiskeltu naksutinkoulutuksen saloja ja voi että sekin on ollut kivaa! Kurssin myötä meille on tullut tavaksi ”iltanaksutteluhetki”, teen koirien kanssa vuoron perään pieniä naksuttelutehtäviä (milloin mitäkin) ja toinen odottaa vuoroaan portaissa portin takana. Koirat osaavat jo odottaa tätä ja ovat ihan tohkeissaan :) Muutamana päivänä olen lenkin lomassa käynyt Ettan kanssa harjoittelemassa haukkumiskivellä. Se on erityinen kivi, jonka päällä Etta seistä töröttää ja harjoitellaan haukkumaan käskystä ja samalla myös olemaan hiljaa ja tietysti naksuttimen kanssa. Olemme myös aloittaneet arkitokokurssin, jossa naksutin on vahvasti mukana, katsotaan mitä siitä muodostuu.

Olen nyt vähän hurahtanut tuohon naksutinkoulutukseen, kun se on jotenkin niin palkitsevaa paitsi koirille, myös kouluttajalle :D Ihan älyttömän hauskaa seurata kahden erilaisen koiran oivalluksen kulkua ja niiden intoa kokeilla ja yrittää! Olenhan minä ennenkin jonkin verran naksutellut itsekseni ( :D), mutta vasta nyt alkeiskurssin jälkeen tuntuu siltä, että olen pääsemässä edes vähän jyvälle aiheesta. Yksi liikuttavimmista hetkistä tuli erään iltanaksutteluhetken päätteeksi, kun olin jo laittanut kaikki tavarat ja herkut pois koirien ulottuvilta: Otso kiipesi nojatuolin kautta lipaston päälle, haki sieltä noutokapulan ja tuli seisomaan se suussaan eteeni. Se on selvästikin tulkinnut nämä puuhastelut kannattavaksi ja senkin intoa&iloa on ihana seurata!

Kevät on täällä hieman myöhässä, onneksi lumet ovat nyt vihdoin sulamassa, sillä Ettan MEJÄ-kurssi alkaa pian. Minun kevätretkeni suuntautuu Helsinkiin 26.5. Faktaa koirasta-seminaariin: http://faktaakoirasta.net/. Jotain muutakin pientä on harkinnassa, mutta katsotaan sitten myöhemmin, johtaako se mihinkään.

Otso 6 vuotta!

Otso tänään 6 vuotta!

On se vaan rakkaista rakkain.

Vähän tavallista pidempi viikonloppu

Juhlavaa, kolme kokonaista vapaapäivää putkeen!  Jätin talviloman vasta pääsiäisen kupeeseen, joten tämä yksi perjantaivapaa tuli ihan tarpeeseen piristämään arkista aherrusta.

Lauantaina tömisteltiin metsään heti aamusta ja saatiin talvilomaansa viettävä kummityttökin mukaan.

Joskus tilanteet muuttuvat nopeasti...

Käväisin myös näyttelytottumustreeneissä Ettan kanssa.  Hyvää harjoitusta saatiin ja mukava mennä uudestaankin.  Kurssia on jäljellä vielä kolme kertaa. Pian alkaa myös Ettan naksutinkurssi ja Otsollekin on jotain buukattuna keväälle.  Kivoja asioita siis edessäpäin!  Kyllä se vaan tämä keväinen valo tuo mukanaan rutkasti energiaa...

Joskus sitä saa lumet silmilleen, kun toinen kaasuttaa...

Mutta ei hätää, Otso kyllä antaa takaisin samalla mitalla :D

Nätoreissulla törmättiin uuteen gööttituttavuuteen!  Lumometsäläinen 8-vuotias gööttiherra oli päivälenkillään kun odottelimme kurssin alkamista.  Siinä yllättyneisyydessäni en edes huomannut ehdottaa gööttilenkkiä, mikä nyt kyllä harmittaa.

Otso&puut, osa 237.

Tylleröinen

Nyt ulos ja metsään nauttimaan aurinkoisesta talvisäästä!

Aarteenetsintää

Uudet pönötykset

Tänään oltiin Kompiaisten kanssa metsässä ja lenkin päätteeksi päivitettiin koko porukan (vain koirien, ei omistajien) pönötyskuvat.  Tässäpä siis Otso melkein 6 vuotta ja Etta 1 vuotta 9kk.

Loppuporukka odotti kiltisti (tai Ettan tapauksessa varsin äänekkäästi) vuoroaan:

Karkki puuttuu kuvasta, se oli parhaillaan kuvausvuorossa.

Etta röntgenissä

Pari viikkoa sitten käytin Ettan tutkittavana Eläinlääkäriasema Akuutissa Kaisa Wickströmillä.  Pääsimme villakoirien ryhmätarkkiin mukaan, kun paikkoja jäi.  Oli siellä muutama eri kokoluokan villakoira meillä seurana, helposti näki kuka ei oikein kuulu joukkoon :D  Ettasta villakoirat olivat kauhean kiinnostavia ja se vispasi häntäänsä niille aivan innoissaan.

Ettan silmät todettiin jo paikanpäällä terveiksi, samoin polvet olivat 0/0.  Lonkat ja kyynärät eivät eläinlääkärin mukaan sitten olleetkaan aivan priimaa, joten lausuntoa odotin pienen jännityksen kera.  Tänään viimein kilahti sähköpostia omakoirasta otsikolla "Dysplasialausunto".  Lopullisen ja virallisen tutkimuksen mukaan Ettan lonkat ovat C/C ja kyynärät 0/0.  Kyynärlausunto yllätti iloisesti ja lonkkienkin osalta toivon, että niistä ei tulisi mitään harmia Ettalle myöhemmällä iällä.

Ettan pentuesisaruksista on jo aikaisemmin kuvattu kaksi. Toisen lonkat A/B, kyynärät 0/1 ja toisen lonkat D/D, kyynärät 0/0.  Yksi täysveli on vielä tutkimatta.  Emän tutkituista jälkeläisistä (3 pentuetta, 19 pentua) valtaosalla on A:n tai B:n lonkat, isällä on jälkeläisiä tämän pentueen ohella vain yksi yhden pennun (C/C) pentue.

Ettan lonkat 16.2.2012

Päivä pitenee huumaavaa vauhtia:

Auringonnousu tänään 7:38. Auringonlasku tänään 17:25. Päivän pituus on 9 h 47 min.

Se on jo yli tuplasti pidempi kuin joulun aikaan! Ilmankos ilmassa on kaikenlaista suunnittelua ja ideointia. Parhaat ulkoiluilmat tälle talvea ovat vielä edessä. Juuri nyt tuntuu siltä, että melkein mitä vain voisi keksiä:D

Pakkaspäiviä

Maija, Etta ja Elmo

Mitä tapahtuu melkein puolessa vuodessa, kun blogin päivittäminen jää? No, meidän kohdalla ei mitään kovinkaan erikoista, tavallista arkea ja puuhastelua vain. Päätin kokeilla uutta dynaamista bloggeria, joten blogimme näyttää hieman erilaiselta kuin ennen. Juttua klikkaamalla se aukeaa kokonaan luettavaksesi.

Kuka on erilainen nuori? :)

Talvi ja ihanat, aurinkoiset pakkaspäivät ovat vihdoin täällä. Hetkessä päivä on pidentynyt niin, että töistä kotiin lähtiessä ei enää ole pilkkopimeää vaan parhaina päivinä suorastaan valoisaa. Erityisesti tänä viikonloppuna matalalla roikkuvasta talviauringosta onkin saanut nauttia, alla muutamia valokuvia eiliseltä lenkiltä.

Päätöntä menoa

Ettan kanssa kävimme syksyn aikana opissa Koiraamossa, aina siihen asti kun marraskuusta lähtien jäimme odottamaan juoksua. Sitä sitten odotettiinkin, juoksu alkoi 1.1.2012... Otsolla ei ollut syksyllä ryhmäpaikkaa, nyt keväällä pääsemme toivottavasti senkin kanssa jälleen puuhastelemaan jotain ihan ohjatusti. Ettalle on myös jo kurssipaikka varattuna.

Otso 5v 10kk

Jälleen selvittiin juoksusta niin, että juoksun 11. päivä Otso lähti vanhempieni luokse hoitoon. Hain sen kotiin perjantaina (27. päivä) eikä Etta kiinnostanut sitä enää lainkaan. Etta sitten yllättikin ja oli sitä mieltä, että sen ahterin kanssa ei uroot samassa huoneessa elele! Onneksi "ahterihirviö" hävisi yön yli nukuttuaan, ei enää jaksanut istua pyrstönsä päällä ja vahtia sitä koko aikaa, kun toista ei edes kiinnostanut :D

Salainen lumiagentti :)

Talven/tulevan kevään aikana on myös aika terveystarkastaa Etta. Hui, jännittävää!