sunnuntai 14. elokuuta 2011

Paimennustaipumustesti

Etta paimentaa
kuva: Ansku Kuosmanen
Gööttiyhdistyksen paimennustaipumustesti järjestettiin tänä vuonna Kankaanpäässä 12.-13.8. Molemmat koirat saivat testipaikat, joten perjantai-iltana ajelimme osan matkaa ja jäimme yöpymään Seinäjoelle, Sorsanpesään. Hotelli oli kivalla paikalla joenrannassa ja leppoisa kävelyreitti kulki rantaa pitkin molempiin suuntiin. Sitä tallusteltiinkin sitten niin illalla kuin aamullaki.

Lauantaina matka jatkui Kankaanpäähän. Paimennuspäivä oli hyvässä vauhdissa, kun saavuimme. Otson ja Ettan ryhmän aloitti sukulaispoika Jedi, sen jälkeen olivat vuorossa Etta, Ettan sisko Tuittu ja Otso. En yhtään tiennyt, mitä odottaa Ettan kanssa laitumelle mennessäni. Se ei ole koskaan edes nähnyt lehmää ja nyt sen pitäisi sitten paimentaa niitä. Etta oli kovasti kiinnostunut lehmistä, kun pääsimme laitumen takaosaan jossa ne laidunsivat. Sain tuomari Örjan Skoglundilta luvan irrottaa hihnan ja sitten sitä mentiinkin. :) Varsin iloisesti ja rohkeasti Etta paimensi laumaa ja irtosi minusta hyvin. Etta osoitti testissä hyvää paimennustaipumusta, tarkemmat tiedot alla.

Kiinnostus: Syöksyy eläimiä kohti
Liikuttaa: Ryntää
Haukkuu liikuttaessa: Kyllä
Etäisyys eläimiin: Lähellä eläimiä
Näykkii/puree: Ei
Liikkuu sivulta sivulle eläimen takana: Yksittäisiä kertoja
Kerää: Hajottaa lauman
Sitkeys/määrätietoisuus liikuttaessa: Luopuu kutsuttaessa
Työskentelyetäisyys: Työskentelee etäällä ohjaajasta/työskentelee etäällä
Painostus/itsetunto: Liikuttaa kovia eläimiä avustettuna
Työskentelytemperamentti: Kuuma
Sanallinen arvio: Hajoittaa lauman, välillä jättää yksittäisen eläimen

kuva: Ansku Kuosmanen

Tuomari Örjan Skoglund Ruotsista, sihteeri Halla Seppälä ja pikkupaimen siellä jaloissa
kuva: Ansku Kuosmanen
Otsosta ajattelin jo etukäteen tietäväni, mitä se laitumella tekee. Olin varma, että kun se näkee lehmät, se lähtee livohkaan niine hyvineen ja saan etsiä sitä jostain lähimetsiköstä oravapuun alta. No, reaktio ei ollut näin voimallinen, mutta ei herra O. kyllä paimennustaipumustakaan esittänyt. Laitumella se hölkytteli lehmien perässä, merkkaili ja haisteli. Liekö osunut kannustus kohdilleen, kun O. teki yhden reippaamman juoksusuorituksen haukun kera. :)  On se vaan niin ihana möllykkä :) Täytyy tunnustaa, että huijasin sitä siinä kannustaessani. Yleensä varma tapa saada siihen virtaa on sanoa, että "meeppä katsomaan, missä tytöt on" ja sitä nytkin kokeiltiin ja kyllähän se vähän auttoi. "Tytöt" on tietysti Tuijan Kompiaiset. Virallisesti:

Kiinnostus: Täysin välinpitämätön
Liikuttaa: Ei ollenkaan
Sanallinen arvio: 5 1/2v. ei ole kiinnostunut. Ei osoita paimennustaipumusta.

Otso ja lehmu
kuva: Ansku Kuosmanen
Ihan parasta päivässä oli kuitenkin se, että paikalla oli kaksi Otson jälkeläistä, Aava ja Sakari (Ihahhurja Aune & Ihahhurja Arttur)! Olipa ihanaa jutustella ja rapsutella koiria. :)) Molemmat olivat myös osallistuneet paimennustaippariin, Aava osoitti hyvää paimennustaipumusta ja Sakari ei osoittanut paimennustaipumusta. Edellisenä päivänä oli testattu pentueesta myös Halla ja Hessu (Ihahhurja Alva & Ihahhurja Arne). Hallan tuloksesta en ole varma, mutta Hessu oli osoittanut erittäin hyvää paimennustaipumusta. 

Otso, Aava ja Sakari

Otso ja Aava

Sakari
Kesän lopuista kuulumisista taidan tehdä erillisen päivityksen, kun tästä tuli jo näin pitkä. :)


maanantai 30. toukokuuta 2011

Kevään kootut kuulumiset

Kesäkuu on jo nurkan takana ja viimeisestä blogipäivityksestä on melkein kaksi kuukautta.  Apua!  Ajattelin kyllä päivittää uutta blogia tiuhempaan, mutta näköjään se on taas jäänyt muun elämän jalkoihin.

Meilläkin on jo vihdoin lehti puussa, narsissit kukkivat ja tulppaanitkin venyttävät varsiaan jopa minun pimeällä takapihallani.  Etta juoksi ensimmäisen juoksunsa huhtikuussa, aloitti 8.4.  Otso oli kotona ensimmäiset kymmenen päivää ja pääsi sitten luksushoitolaan vanhempieni luokse.

Etta täytti vuoden 22.5.  Vaikea uskoa, sillä se on vielä aivan kakara!


kuva: Tanja Tolvanen


Ekassa näyttelyssä käytiin Äänekoskella 14.5.  Hienon arvostelun sai Etta ja sillä irtosi myös ensimmäinen serti.  Äänekoskella nähtiin Sirkun laumaa ja oli kyllä iso ilo olla paikalla, kun hengästyttävä herrasmies Elmo pokkasi viimeisen sertinsä ja valioitui.  Onnea vielä tätäkin kautta!  Elmo ja Etta pääsivät sitten kiertämään rop-kehääkin yhdessä ja Elmo kruunasi valioitumisensa vielä ROP-tittelilläkin!

Ettan arvostelu:


Erinomainen tyyppi. Kaunis nartun pää. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula. Hyvä tiivis runko. Erittäin hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Ikäisekseen hyvin kehittynyt. Hyvä karvapeite. Liikkuu ja esiintyy erittäin tyylikkäästi.  JUN ERI1 PN1 SERT VSP Tuomari: Susanne Wendell

Sekä hieman tunnelmia:



Molemmilla koirilla on kesäkaudeksi tokoryhmäpaikka ja Etta pääsi myös aloittamaan agilityn alkeiskurssin.  Kesällä reissataan ainakin näyttelyihin ja paimennustaipumustestiin.  Otso von Karhunen tosin saa huilailla näyttelyistä erkkaria lukuunottamatta, Ettaa on ilmoitettu useampaan.  Mitäs järjestävät kaikki pohjoisen näyttelyt juuri lomani aikaan :D

Tänään käytiin soramontuilla pölisyttämässä hieman hiekkaa ja koirat hieman kahlailivatkin.





Joku oli vienyt lokilta pään

Kaverin kanssa kohti kesää
Tämän viimeisen kuvan myötä toivotamme kaikille blogissa piipahtajille ihanaa alkukesää!  

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Pikkukoiraenergiaa!

Kun kaksi melkein-vielä-pentua ja yksi pentu kohtaavat, on vauhtia niin että kamera ja emännät eivät tahdo pysyä perässä.  Sunnuntain pikkukoiratreffeillä kiisivät Etta, Dana-mitteli 7kk ja Myy-plotti 11 viikkoa niin, että rapa kirjaimellisesti roiskui.  Osa matkaa taittui hangessa joka ei oikein enää kantanut ketään, mutta parhaat riekkumiset saatiin aikaan sulalla kentällä.  Itse yritin "oikaista" pyörätieltä kentän puolelle, pääsi vain unohtumaan että juuri siinä kohdassa on hangen alla oja.  Niinhän se kävi, että kumppari hörppäsi vettä oikein kunnolla...

Riekkuseurue

Dana osaa söpöillä :)









Danan jaloilla pääsi vähän lujempaa ja sekös Ettaa harmitti

Plotthound Myy
Olipas Ettakin kerrankin todella väsynyt kotiin päästyämme. :)

sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Ettan eka match show ja muuta koiramaista

Mitä tehdä loskaisena lauantaina, kun pilvet roikkuvat melkein niskassa ja sataa vettä?  No, sitähän voi vaikka ajaa hurauttaa pienemmän koiran kanssa mätsäriin ja viettää viisi tuntia taivasalla! :D

Meillä oli kiva reissu ja mätsäriin oli vaivautunut moni muukin säästä huolimatta. Nähtiin ja treffattiin koiria laidasta laitaan ja harjoiteltiin pöydällä oloa ja kehässä esiintymistä.  Melko vähäisestä ennakkotreenistä huolimatta Etta kulki ihan kivasti, oli pöydälläkin reipas ja sai tuomarilta vähän kehujakin esiintymisestään.  Punainen nauha oli tuloksena, mutta ei sijoitusta.  Nyt jatketaan harjoittelua ja katsellaan sitten kevään ja kesän näyttelyjä sillä silmällä.

Viime viikonloppuna saatiin vieraaksi 4kk vanha Urho-göötti (Konnunkodon Ingo Isberg) ja meno oli sen mukaista. :))


Urho tähystyspaikalla



Etta vie keppiaarrettansa turvaan


Lentävä luikero

Tavattiin myös Otson ja Ettan lempiluppakorvaa Elmoa tässä taannoin.  Metsälenkillä Otso keskittyi omaan tutkimusmatkailuunsa ja Elmo ja Etta antoivat palaa ihan täysillä!











sunnuntai 20. maaliskuuta 2011

Aurinkoinen sunnuntai

Vietämme täällä miniversiota talvilomasta, vielä pari päivää ulkoilua & auringonpaistetta toiveissa.  Tänään käytiin lenkin lomassa riekkumassa mummolan pihassa, siellä nämä kuvatkin on otettu.

Wubba-riehuntaa!

Puren sua pepusta, jos en saa lelua!


Odotellaan hiihtäjiä

Ja voi sitä riemua, kun saapuivat!

Otso kuuntelee kevään ääniä

Ettan lumipuuha

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Jäärallia

Tänään hurautettiin töiden jälkeen Nallikariin yhdessä Piki-schipperken kanssa ulkoilemaan.  Aivan upea ilma ja ihanaa kun pääsee päivänvalossa ulos!  Vaikka moottorikelkkoja inhoankin, niin mukavan reitin olivat meille sinne ajaneet. Koirat vetivät rallia ja me paistateltiin päivää kävellen.  Nämä kevättalven päivät ovat lempiaikaani vuodesta, kun valoa ja hankea riittää.










Otso vietti eilen merkkipäiväänsä ja Ettallakin tulee pian 10 kuukautta täyteen.  Aivoista ja herneistä on saatu havaintoja, mutta pysyvästi ne eivät vielä ole saapuneet.  Ettan puuhasteluinto jatkuu, viimeisenä se on askarrellut täkkiini päänsä kokoisen reiän ja kaivanut täytteitä siitä ulos.  Kotiin tullessa on useinmiten vastassa valkoisten pumpulipallojen jono, joskus leluista ja joskus (melko usein) jostain minulle tarpeellisemmasta.  Minkäs sille voi, jos muut tavarat ovat mielenkiintoisempia kuin omat lelut...

maanantai 14. maaliskuuta 2011

Otso-herra täyttää vuosia

Tänään juhlistetaan Otso-herran merkkipäivää:  viisi vuotta on täynnä!  Hurjasti onnea myös muille E-pennuille!

Otso onkin sitten mies parhaassa iässä ja kaikista ihanin lumimurmeli :)



Synttäreiden kunniaksi avaamme myös tämän uuden blogin.