Vähän tavallista pidempi viikonloppu

Juhlavaa, kolme kokonaista vapaapäivää putkeen!  Jätin talviloman vasta pääsiäisen kupeeseen, joten tämä yksi perjantaivapaa tuli ihan tarpeeseen piristämään arkista aherrusta.

Lauantaina tömisteltiin metsään heti aamusta ja saatiin talvilomaansa viettävä kummityttökin mukaan.

Joskus tilanteet muuttuvat nopeasti...

Käväisin myös näyttelytottumustreeneissä Ettan kanssa.  Hyvää harjoitusta saatiin ja mukava mennä uudestaankin.  Kurssia on jäljellä vielä kolme kertaa. Pian alkaa myös Ettan naksutinkurssi ja Otsollekin on jotain buukattuna keväälle.  Kivoja asioita siis edessäpäin!  Kyllä se vaan tämä keväinen valo tuo mukanaan rutkasti energiaa...

Joskus sitä saa lumet silmilleen, kun toinen kaasuttaa...

Mutta ei hätää, Otso kyllä antaa takaisin samalla mitalla :D

Nätoreissulla törmättiin uuteen gööttituttavuuteen!  Lumometsäläinen 8-vuotias gööttiherra oli päivälenkillään kun odottelimme kurssin alkamista.  Siinä yllättyneisyydessäni en edes huomannut ehdottaa gööttilenkkiä, mikä nyt kyllä harmittaa.

Otso&puut, osa 237.

Tylleröinen

Nyt ulos ja metsään nauttimaan aurinkoisesta talvisäästä!

Aarteenetsintää

Uudet pönötykset

Tänään oltiin Kompiaisten kanssa metsässä ja lenkin päätteeksi päivitettiin koko porukan (vain koirien, ei omistajien) pönötyskuvat.  Tässäpä siis Otso melkein 6 vuotta ja Etta 1 vuotta 9kk.

Loppuporukka odotti kiltisti (tai Ettan tapauksessa varsin äänekkäästi) vuoroaan:

Karkki puuttuu kuvasta, se oli parhaillaan kuvausvuorossa.

Etta röntgenissä

Pari viikkoa sitten käytin Ettan tutkittavana Eläinlääkäriasema Akuutissa Kaisa Wickströmillä.  Pääsimme villakoirien ryhmätarkkiin mukaan, kun paikkoja jäi.  Oli siellä muutama eri kokoluokan villakoira meillä seurana, helposti näki kuka ei oikein kuulu joukkoon :D  Ettasta villakoirat olivat kauhean kiinnostavia ja se vispasi häntäänsä niille aivan innoissaan.

Ettan silmät todettiin jo paikanpäällä terveiksi, samoin polvet olivat 0/0.  Lonkat ja kyynärät eivät eläinlääkärin mukaan sitten olleetkaan aivan priimaa, joten lausuntoa odotin pienen jännityksen kera.  Tänään viimein kilahti sähköpostia omakoirasta otsikolla "Dysplasialausunto".  Lopullisen ja virallisen tutkimuksen mukaan Ettan lonkat ovat C/C ja kyynärät 0/0.  Kyynärlausunto yllätti iloisesti ja lonkkienkin osalta toivon, että niistä ei tulisi mitään harmia Ettalle myöhemmällä iällä.

Ettan pentuesisaruksista on jo aikaisemmin kuvattu kaksi. Toisen lonkat A/B, kyynärät 0/1 ja toisen lonkat D/D, kyynärät 0/0.  Yksi täysveli on vielä tutkimatta.  Emän tutkituista jälkeläisistä (3 pentuetta, 19 pentua) valtaosalla on A:n tai B:n lonkat, isällä on jälkeläisiä tämän pentueen ohella vain yksi yhden pennun (C/C) pentue.

Ettan lonkat 16.2.2012

Päivä pitenee huumaavaa vauhtia:

Auringonnousu tänään 7:38. Auringonlasku tänään 17:25. Päivän pituus on 9 h 47 min.

Se on jo yli tuplasti pidempi kuin joulun aikaan! Ilmankos ilmassa on kaikenlaista suunnittelua ja ideointia. Parhaat ulkoiluilmat tälle talvea ovat vielä edessä. Juuri nyt tuntuu siltä, että melkein mitä vain voisi keksiä:D

Pakkaspäiviä

Maija, Etta ja Elmo

Mitä tapahtuu melkein puolessa vuodessa, kun blogin päivittäminen jää? No, meidän kohdalla ei mitään kovinkaan erikoista, tavallista arkea ja puuhastelua vain. Päätin kokeilla uutta dynaamista bloggeria, joten blogimme näyttää hieman erilaiselta kuin ennen. Juttua klikkaamalla se aukeaa kokonaan luettavaksesi.

Kuka on erilainen nuori? :)

Talvi ja ihanat, aurinkoiset pakkaspäivät ovat vihdoin täällä. Hetkessä päivä on pidentynyt niin, että töistä kotiin lähtiessä ei enää ole pilkkopimeää vaan parhaina päivinä suorastaan valoisaa. Erityisesti tänä viikonloppuna matalalla roikkuvasta talviauringosta onkin saanut nauttia, alla muutamia valokuvia eiliseltä lenkiltä.

Päätöntä menoa

Ettan kanssa kävimme syksyn aikana opissa Koiraamossa, aina siihen asti kun marraskuusta lähtien jäimme odottamaan juoksua. Sitä sitten odotettiinkin, juoksu alkoi 1.1.2012... Otsolla ei ollut syksyllä ryhmäpaikkaa, nyt keväällä pääsemme toivottavasti senkin kanssa jälleen puuhastelemaan jotain ihan ohjatusti. Ettalle on myös jo kurssipaikka varattuna.

Otso 5v 10kk

Jälleen selvittiin juoksusta niin, että juoksun 11. päivä Otso lähti vanhempieni luokse hoitoon. Hain sen kotiin perjantaina (27. päivä) eikä Etta kiinnostanut sitä enää lainkaan. Etta sitten yllättikin ja oli sitä mieltä, että sen ahterin kanssa ei uroot samassa huoneessa elele! Onneksi "ahterihirviö" hävisi yön yli nukuttuaan, ei enää jaksanut istua pyrstönsä päällä ja vahtia sitä koko aikaa, kun toista ei edes kiinnostanut :D

Salainen lumiagentti :)

Talven/tulevan kevään aikana on myös aika terveystarkastaa Etta. Hui, jännittävää!

Paimennustaipumustesti

Etta paimentaa
kuva: Ansku Kuosmanen

Gööttiyhdistyksen paimennustaipumustesti järjestettiin tänä vuonna Kankaanpäässä 12.-13.8. Molemmat koirat saivat testipaikat, joten perjantai-iltana ajelimme osan matkaa ja jäimme yöpymään Seinäjoelle, Sorsanpesään. Hotelli oli kivalla paikalla joenrannassa ja leppoisa kävelyreitti kulki rantaa pitkin molempiin suuntiin. Sitä tallusteltiinkin sitten niin illalla kuin aamullaki.

Lauantaina matka jatkui Kankaanpäähän. Paimennuspäivä oli hyvässä vauhdissa, kun saavuimme. Otson ja Ettan ryhmän aloitti sukulaispoika Jedi, sen jälkeen olivat vuorossa Etta, Ettan sisko Tuittu ja Otso. En yhtään tiennyt, mitä odottaa Ettan kanssa laitumelle mennessäni. Se ei ole koskaan edes nähnyt lehmää ja nyt sen pitäisi sitten paimentaa niitä. Etta oli kovasti kiinnostunut lehmistä, kun pääsimme laitumen takaosaan jossa ne laidunsivat. Sain tuomari Örjan Skoglundilta luvan irrottaa hihnan ja sitten sitä mentiinkin. :) Varsin iloisesti ja rohkeasti Etta paimensi laumaa ja irtosi minusta hyvin. Etta osoitti testissä hyvää paimennustaipumusta, tarkemmat tiedot alla.

Kiinnostus: Syöksyy eläimiä kohti

Liikuttaa: Ryntää

Haukkuu liikuttaessa: Kyllä

Etäisyys eläimiin: Lähellä eläimiä

Näykkii/puree: Ei

Liikkuu sivulta sivulle eläimen takana: Yksittäisiä kertoja

Kerää: Hajottaa lauman

Sitkeys/määrätietoisuus liikuttaessa: Luopuu kutsuttaessa

Työskentelyetäisyys: Työskentelee etäällä ohjaajasta/työskentelee etäällä

Painostus/itsetunto: Liikuttaa kovia eläimiä avustettuna

Työskentelytemperamentti: Kuuma

Sanallinen arvio: Hajoittaa lauman, välillä jättää yksittäisen eläimen

kuva: Ansku Kuosmanen

Tuomari Örjan Skoglund Ruotsista, sihteeri Halla Seppälä ja pikkupaimen siellä jaloissa
kuva: Ansku Kuosmanen

Otsosta ajattelin jo etukäteen tietäväni, mitä se laitumella tekee. Olin varma, että kun se näkee lehmät, se lähtee livohkaan niine hyvineen ja saan etsiä sitä jostain lähimetsiköstä oravapuun alta. No, reaktio ei ollut näin voimallinen, mutta ei herra O. kyllä paimennustaipumustakaan esittänyt. Laitumella se hölkytteli lehmien perässä, merkkaili ja haisteli. Liekö osunut kannustus kohdilleen, kun O. teki yhden reippaamman juoksusuorituksen haukun kera. :)  On se vaan niin ihana möllykkä :) Täytyy tunnustaa, että huijasin sitä siinä kannustaessani. Yleensä varma tapa saada siihen virtaa on sanoa, että "meeppä katsomaan, missä tytöt on" ja sitä nytkin kokeiltiin ja kyllähän se vähän auttoi. "Tytöt" on tietysti Tuijan Kompiaiset. Virallisesti:

Kiinnostus: Täysin välinpitämätön

Liikuttaa: Ei ollenkaan

Sanallinen arvio: 5 1/2v. ei ole kiinnostunut. Ei osoita paimennustaipumusta.

Otso ja lehmu
kuva: Ansku Kuosmanen

Ihan parasta päivässä oli kuitenkin se, että paikalla oli kaksi Otson jälkeläistä, Aava ja Sakari (Ihahhurja Aune & Ihahhurja Arttur)! Olipa ihanaa jutustella ja rapsutella koiria. :)) Molemmat olivat myös osallistuneet paimennustaippariin, Aava osoitti hyvää paimennustaipumusta ja Sakari ei osoittanut paimennustaipumusta. Edellisenä päivänä oli testattu pentueesta myös Halla ja Hessu (Ihahhurja Alva & Ihahhurja Arne). Hallan tuloksesta en ole varma, mutta Hessu oli osoittanut erittäin hyvää paimennustaipumusta. 

Otso, Aava ja Sakari

Otso ja Aava

Sakari

Kesän lopuista kuulumisista taidan tehdä erillisen päivityksen, kun tästä tuli jo näin pitkä. :)

Kevään kootut kuulumiset

Kesäkuu on jo nurkan takana ja viimeisestä blogipäivityksestä on melkein kaksi kuukautta.  Apua!  Ajattelin kyllä päivittää uutta blogia tiuhempaan, mutta näköjään se on taas jäänyt muun elämän jalkoihin.

Meilläkin on jo vihdoin lehti puussa, narsissit kukkivat ja tulppaanitkin venyttävät varsiaan jopa minun pimeällä takapihallani.  Etta juoksi ensimmäisen juoksunsa huhtikuussa, aloitti 8.4.  Otso oli kotona ensimmäiset kymmenen päivää ja pääsi sitten luksushoitolaan vanhempieni luokse.

Etta täytti vuoden 22.5.  Vaikea uskoa, sillä se on vielä aivan kakara!

kuva: Tanja Tolvanen

Ekassa näyttelyssä käytiin Äänekoskella 14.5.  Hienon arvostelun sai Etta ja sillä irtosi myös ensimmäinen serti.  Äänekoskella nähtiin Sirkun laumaa ja oli kyllä iso ilo olla paikalla, kun hengästyttävä herrasmies Elmo pokkasi viimeisen sertinsä ja valioitui.  Onnea vielä tätäkin kautta!  Elmo ja Etta pääsivät sitten kiertämään rop-kehääkin yhdessä ja Elmo kruunasi valioitumisensa vielä ROP-tittelilläkin!

Ettan arvostelu:


Erinomainen tyyppi. Kaunis nartun pää. Hyvät silmät ja korvat. Hyvä kaula. Hyvä tiivis runko. Erittäin hyvin kulmautunut edestä ja takaa. Ikäisekseen hyvin kehittynyt. Hyvä karvapeite. Liikkuu ja esiintyy erittäin tyylikkäästi.  JUN ERI1 PN1 SERT VSP Tuomari: Susanne Wendell

Sekä hieman tunnelmia:

Molemmilla koirilla on kesäkaudeksi tokoryhmäpaikka ja Etta pääsi myös aloittamaan agilityn alkeiskurssin.  Kesällä reissataan ainakin näyttelyihin ja paimennustaipumustestiin.  Otso von Karhunen tosin saa huilailla näyttelyistä erkkaria lukuunottamatta, Ettaa on ilmoitettu useampaan.  Mitäs järjestävät kaikki pohjoisen näyttelyt juuri lomani aikaan :D

Tänään käytiin soramontuilla pölisyttämässä hieman hiekkaa ja koirat hieman kahlailivatkin.

Joku oli vienyt lokilta pään

Kaverin kanssa kohti kesää

Tämän viimeisen kuvan myötä toivotamme kaikille blogissa piipahtajille ihanaa alkukesää!